Päiväretkikohde; Villa Elfvikin luontotalo

Jos sulla on etsinnässä päiväretkellenne kohde, jonka vähän pienempikin taapero (tai koiravanhus) jaksaa kävellä tai fillaroida potkupyörällä, niin Villa Elfvikin luontotalon luontopolku on juuri teille. Tämä alle kilometrin reitti on sellanen, että tarpeen vaatiessa jaksaa sen kiukkuisen taaperon vaikka kantaa harteillaan. Luontopolulla on nimittäin mittaa alle kilometri, ja ainakin näin lumien sulettua polkua pääsee hyvin myös rattailla, ihan lintutorniin saakka! Ja silti, sielä sai aikaa kulumaan melkein kaksi tuntia.

Käytiin itseasiassa viimekesänä tuola Villa Elfvikin alueella perhekuvissa, kesällä sielä olikin aivan ihanaa lehtometsää ja aidan takana sai ihastella luonnon omia puutarhureita. Vielä tähän aikaan ei lehtometsä ollut parhaimillaan, mutta kevät on silti ihanasti jo herättänyt luonnon uniltaan.

Normaalisti luontotalo on auki, ja sisältä kuulemani mukaan löytyy mielenkiintoista katseltavaa monen ikäisille. Iloinen yllätys oli myös se, että kun tultiin takaisin, niin luontotalon edustalta sai ostaa trippejä ja jäätelöä! Kesän ekat ulkojäätelöt tuli siis syötyä auringonpaisteessa nautiskellen. Ensi kesälle, mikäli nää paikat vaan saa jo avata ovensa, pitää ehdottomasti käydä kattomassa paikka vielä kesällä uudestaan ja käydä luontotalossa sisällä!

Taaperon mielestä reissun kaksi kohokohtaa, lintutorni ja eväät, sai onneksi hoitaa kätevästi ihan samassa paikassa.  Lintutorniin pääsee esteettömästi niin pyörätuolilla kuin rattaillakin, ainoastaan ylimmälle tasolle joutuu kapuamaan vähän jyrkempiä portaita.  Lisäksi siel ylimmällä tasolla oli taaperolle loistavat kurkistusaukot, joten taapero pystyi turvallisesti kuikuilemaan maisemia.

Me oltiin liikenteessä melko aikaisin, joten paikalla oli meidän lisäksi parit juoksevat lapset äiteineen, ja pari lintubongaria, joten mahduttiin hyvin torniin katselemaan. Ainoastaan pappakoira jätti tuon korkeimman kerroksen väliin, sille riittää nykyään enemmän tuo tuulien haistelu ja kevään fiilistely.

Lintutornin läheltä löytyi kaksi eri eväsretkipaikkaa mikäli ei halua ihan maassa istuskellen nautiskella eväitä. Taaperon lempparit, eilistä itsetehtyä pizzaa ja rusinoita, mehulla höystettynä - siinä se on taaperon mielikuva maailman parhaasta lounaasta. Vielä päästään aika helpolla ettenkö sanoisi.

Pappakoiralle tämmöset päivät on tietysti aina spessuja, ihana ottaa laumasta vaan pappa mukaan, rennosti löntystelemään ja haistelemaan tuulia. Mallalle pappakoirasta on muodostunut lemppari, ja viimeksi tänään pahan mielen sattuessa ei äidin lohdutus edes kelavannut, vaan paikalle oli saatava Samperi lohduttamaan.

TEKEMISTÄ TAAPEROLLE: LUMIMAALAUS

Jotain nopeeta ja helposti toteutettavaa tekemistä taaperolle? Eilen piti keksiä taaperolle puuhastelua ruoan tekemisen ajaksi, mutta pelkästään paperille piirtäminen tai maalaaminen viihdyttää tota hyperjänistä ehkä kaksi minuuttia. Mulla on puhelimessa taulu täynnä ideoita tylsiin hetkiin, ja sieltä joukosta löytyy onneksi myös näitä "toteuta nopeasti ilman valmisteluja" -idiksiä. Saanen esitellä, ehkä koko viikon hitti -joka on paljon sanottu maanantain puuhina:

L U M I M A A L A U S

Taaperosta riippuen, tarvitset vain lunta ulkoa, alustan (piirakkavuoka oli varsin passeli) ja vesivärit. Jos kotona on tylsistyvää sorttia oleva, varaa viereen lusikka, haarukka, kannullinen vettä ja ne snapsilasit menneestä elämästä (mä tiesin että niille tulee vielä joskus käyttöä).

Alkuun homma menikin ihan siististi, sudilla vähän väriä sipoen. Mutta tosiaan, mutta aika nopeasti kehiin otettiin myös lusikka jolla sitten sai vähän sotkottaa, värejä sekoiteltiin snapsilaseihin joista oli sitten ihan huippua kaataa kupista toiseen ja tietysti lumelle. Silti, yllättävän vähillä sotkuilla tästäkin vain selvis!

Pssst.

Jos haluaa (ja teillä on lunta enemmän kuin meillä Kirkkonummella) niin homman voi viedä ihan nextille levelille! Ulos, värit vaikka suihkepulloihin ja maalaamaan hankea tai lumiukkoja. Ja saa samalla ne mukulat pihalle puuhastelemaan ja voi itse näyttää vaikka peukkua keittiön ikkunasta nauttien hiljaisuudesta ja lämpimästä kahvista.

IHAN VAAN SANON

Vanhemmat, joiden mielestä arjen ei tarvitse muuttua vauvan saapuessa taloon, voivat kokeilla niitä pitkiä aamuja sunnuntaina kun taapero on kömpii päälle 05:40, laulaa pieniä sammakoita ja paukuttaa rytmiä jostain ihmeestä löytämillään lahjapaperirullilla. Siinä on aikamoinen homma leikkiä nukkuvaa puolitoistatuntia.

Mutta voidaan suositella elisan suoratoistopalvelua ja sieltä Ivaloa. Sitä sarjaa seuratessa unohti yöllä miten hauskaa onkaan taaperoperheessä herätä aamulla ennen kuutta.

Ihan vaan sanon, että hyvää huomenta.